Onnellisuuden tiede
Viime sunnuntaina istuin onnellisena lähijunassa matkalla Helsingistä Kiloon, Espooseen ja katsoin ohi viliseviä, keväisiä maisemia. Olimme pitäneet pitkästä aikaa Marian matkassa -blogin kirjoittajien kanssa tapaamisen Pyhän Henrikin kirkon kabinettihuoneessa ja jakaneet ajatuksia blogista ja sen tulevaisuudesta. Miettiessäni tapaamistamme junassa, jostain mieleeni nousivat sanat: “Tämä ei ole minun projektini”, kun mietin aiempia keskustelujamme, ja tämä ajatus teki minut hyvin tyytyväiseksi.
Olin lähtenyt tapaamiseen hieman mietteliäänä, koska viimeisen vuoden aikana minulla ei ollut jäänyt paljon aikaa kirjoittamiselle monien uusien hakkeiden ja vastuiden takia seurakunnassa, sekä omien elämänmuutosten myötä. Viikko oli myös ollut jo aika tapahtumarikas, ja olisin mieluusti lähtenyt messusta suoraan kotiin lepäämään ja valmistautumaan tulevaan viikkoon. Olin lopulta kuitenkin päättänyt mennä tapaamiseen, toisaalta koska halusin tavata muita blogilaisia pitkästä aikaa, ja toisaalta koska mielessäni oli muutama asia, joista ajattelin että meidän olisi hyvä tapaamisessa puhua.
Tapaamisen aikana olin kuitenkin unohtanut omat ideani täysin. Kun saavuin kabinettihuoneeseen, keskustelu tuntui vievän minut mukanaan ja huomasin blogilaisilla olevan täysin uusia ja hienoja ideoita esimerkiksi blogiyhteisön rakentamisesta, jotka eivät olleet minulle tulleet mieleen. Koska olen tottunut elämässä kehittelemään paljon omia projekteja ja edistämään niitä, on minulle ollut hieno kokemus olla osana yhteisöä, joka tuntuu kasvavan omaa tahtiaan juuri oman näköisekseen, ilman että se aina noudattelee minun ajatuksiani ja suunnitelmiani. Tästä nousikin mieleeni tuo ajatus, jonka ajattelin pätevän laajemminkin elämässä: “Tämä ei ole minun projektini”.
Yhteisöllisyys ja onnellisuus
Olen viime aikoina lukenut Bruce Hoodin kirjaa Science of Happiness, joka perustuu hänen Bristolin yliopistollä pitämään Science of Happiness -kurssiin ja sen oppeihin. Kurssin taustalla oleva tutkimusryhmä havaitsi, että onnellisuutta voidaan lisätä opettamalla ihmisille tieteellisesti tutkittuja keinoja ja uusimpia psykologian ja neurotieteen tutkimuksia siitä, mikä aidosti tekee ihmiset onnellisiksi. Kirja ei aluksi tehnyt minuun suurta vaikutusta, kunnes pääsin kohtaan, jossa kerrattiin yhteisöllisyyteen liittyviä tutkimustuloksia. Professori Hood painottaa kirjassa, että moni kurssin opetus keskittyy pois omasta itsestä suuntautuviin asioihin – kuten ystävyyteen, kiitollisuuteen ja toisten auttamiseen – mikä eroaa nykyisestä yksilökeskeisestä "self care" -ajattelusta. Tutkimusten mukaan juuri itsestä irrottautuminen auttaa pääsemään irti negatiivisista ajatuksista, jotka voivat johtaa mielenterveysongelmiin. Yllättäviä ja yhteisöllisyyttä korostavia löydöksiä kurssilla ja kirjassa olivat muun muassa nämä opetukset:
Vieraille puhuminen lisää onnellisuutta, vaikka moni karttaa sitä.
Sosiaalinen media ei ole kaikille haitallista – mutta se voi olla sitä, jos keskittyy omaan maineeseen ja kuvaan siellä.
Lahjojen antaminen tuo usein enemmän onnellisuutta kuin rahan käyttäminen itseensä.
Ystävällisyys ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä.
Koska nykyään mediassa ja jopa tutkimuksissa tunnutaan keskittyvän yhä enemmän ja enemmän siihen, miten yksilön hyvinvointia voitaisiin parantaa panostamalla vain itseensä, oli minusta hienoa lukea tutkimusta juuri tästä näkökulmasta, miten lopulta juuri muihin kohdistuvat teot voivat parantaa omaa onnellisuutta ja hyvinvointia.
Hyvinvoinnin palikat
En lopulta vaikuttunut kirjasta niin paljon, että suosittelisin lukemaan sitä, mutta alta voit katsoa kirjailijan oman tiivistelmän kirjan opeista. Niiden perusteella omaa hyvinvointia voi helposti vahvistaa, jos muistaa säännöllisesti tehdä muihin kohdistuvia ystävällisiä tekoja, välttää sosiaalista mediaa ja muuta vertailua toisiin, sitoutumalla harrastukseen tai muuhun yhteisöön, sekä viettämällä aikaa luonnossa tai muuten vaikuttua kauneudesta ja ympäröivästä maailmasta.
Kiinnostavaa kyllä, myös rukoilulle löytyi kirjasta uusi ja yllättävä hyvinvointivaikutus. Nimittäin professorin mukaan ihmismielelle on tyypillistä vaeltaa asiasta ja ajatuksesta toiseen päivän aikana. Tämä voi kuulostaa miellyttävältä ja rennolta, mutta valitettavasti ihmismielellä on vaeltaessaan taipumus myös keskittyä negatiivisiin asioihin, ja kaikkeen, mikä voisi mahdollisesti mennä pieleen. Tästä johtuen kirjassa suositellaan meditoimista, eli tietoista keskittymistä, jonka vaikutuksesta mieli ei yhtä helposti mene enää oletustilaan eli default modeen. Tämä myös estää tai ainakin hidastaa mieltä luomasta erilaisia katastrofikuvitelmia tai viipymään negatiivisissa ajatuksissa.
Ihminen Jumalan kuvana
On aina vaikuttavaa lukea tutkitusta tiedosta, joka vahvistaa kristillisen elämäntavan hyviä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille. En tällä tarkoita, että hyvinvoinnin pitäisi olla ihmisen elämän lopullinen ja suurin päämäärä, jota tavoitella. On kuitenkin hienoa tietää, että luontaisesti ihminen on onnellisempi ja “operoi” tai toimii paremmin, silloin kun muistaa keskittyä myös muiden auttamiseen, olla ystävällinen ja myös esimerkiksi meditoida ja rukoilla. Tämä tuo ajatuksen siitä, että ehkä juuri näin meidän on tarkoitettukin elävän.
Lopuksi sanottakoon vielä se, että toki kaikilla haasteena ei ole tasapainoilu sen puolesta, että muistaa huomioida muita. Esimerkiksi pienten lasten äideillä ja isillä haaste on usein toisin päin, eli oma aika ja omat harrastukset voi joskus olla vaikea saada mahtumaan aikatauluun ja voi olla haastavaa pysähtyä omien ajatusten äärelle. Tässäkin mielessä toivoisin, että voimme esimerkiksi täällä Suomen kirkossa rakentaa yhteisöllistä elämäntapaa, jossa otamme yhdessä vastuuta toisistamme ja löydämme tapoja auttaa esimerkiksi juuri perheitä, yksinäisiä tai vanhuksia. Loppujen lopuksi tällaisessa verkostossa, jossa ihmiset antaa ajastaan tai varoistaan, me kaikki myös saamme jotain enemmän kuin mitä meillä alunperin oli.
Marian matkassa -tapaamisessa viime sunnuntaina heräsi myös ajatuksia oman yhteisön perustamisesta ja yhteisistä tapaamisista. Kannattaakin pysyä kuulolla, jos olet kiinnostunut tapaamaan blogin yhteisön kanssa tulevina kuukausina!
