Riemuvuoden pyhiinvaellus Roomaan
Matkasimme viime viikolla perheenä Roomaan riemuvuoden pyhiinvaellukselle. Matkaa oli odotettu ja jännitetty – helteinen suurkaupunki taaperon kanssa oli uusi kokemus enkä ollut varma, paljonko ehtisimme nähdä matkamme aikana. Pian selvisi, että aika paljon! Kuljimme yhteensä neljän pyhän oven läpi vieraillessamme Lateraanikirkossa (josta löytyy paavin piispanistuin), Santa Maria Maggioressa (jonne paavi Franciscus on haudattu), Basilica di San Paolo fuori le murassa (jossa on Paavalin hauta) sekä tietysti Pietarinkirkossa.
Jylhät barokkibasilikat sulkevat sisäänsä niin valtavasti historiaa, että sitä on oikeastaan vaikea sisäistää. Paavalin hautakirkossa seisoimme vain metrien päästä Paavalin sarkofagista. Lista Pietarinkirkkoon haudatuista paaveista on typerryttävän pitkä, käsittäen Pietarin lisäksi niin Leo Suuren (sekä kuusi myöhempää Leo-paavia), Gregorius Suuren ja lukuisia muita aina Johannes Paavali II:een ja Benedictus XVI:a asti. Santa Maria Maggioressa kävimme paavi Franciscuksen haudalla, mutta kirkkoon on haudattu myös 300-luvulla elänyt kirkkoisä pyhä Hieronymus, joka tunnetaan Raamatun latinankielisestä Vulgata-käännöksestä. Ikivanhojen hautojen edessä on vaikea todella ymmärtää seisovansa juuri näiden pyhien jäännösten äärellä, että ne ovat todella selvinneet tähän päivään asti, muodostaen katkeamattoman fyysisen siteen kirkon ensimmäisiin vuosikymmeniin ja -satoihin.
Kuva San Clementen basilikasta.
Arkkitehtuurisesti barokkikirkot eivät lukeudu suosikkeihini, vaikka onkin mahdotonta olla vaikuttumasta Pietarinkirkon suuruudesta ja loputtomista yksityiskohdista. Barokkityylissä on suureellisuutta ja koristeellisuutta ähkyyn asti. Hyvin erilainen kokemus on vierailu San Clementen basilikassa, joka piiloutuu vaatimattoman ulkokuoren taakse lyhyen kävelymatkan päässä Colosseumista. Olin käynyt kirkossa ensimmäistä kertaa monta vuotta sitten ja se on jäänyt suosikkipaikakseni Roomassa.
Pienestä ja Rooman basilikoiden mittapuulla melkein vaatimattomasta San Clementen kirkkotilasta löytyy upeasti sädehtivä mosaiikki Ristin voitto. Vielä suuremmat aarteet kätkeytyvät kuitenkin basilikan alle. Nykyinen basilika on rakennettu 1100-luvulla, mutta sen alta on kaivettu esiin sitä edeltäneen basilikan rakenteita 300-luvulta. Vanhan basilikan seiniltä voi edelleen ihastella varhaiskeskiaikaisia maalauksia. Vielä tätäkin vanhempia kerroksia basilikan alla ovat pakanallisen Mithras-kultin temppelitila sekä vanhan roomalaisen talon huoneet. Vierailu San Clementen basilikassa ja sen arkeologisissa kaivauksissa onkin aikamoinen aikamatka läpi kirkon ja Rooman historian!
Kerroin olleemme riemuvuoden pyhiinvaelluksella. Tätä kirjoittaessa tuli mieleeni kysyä, mikä erottaa pyhiinvaeltajan turistista. Rooman kaltaisessa kaupungissa nämä kaksi usein matkaavat samoihin kohteisiin. Pyhiinvaeltaja yleensä lisää matkaohjelmaansa lisäksi messun, kenties jopa ripin. Mutta Pietarinkirkossa tai San Clementessä molemmat kohtaavat kirkon valtavan pitkän ja rikkaan historian. Diasporassa elävälle katolilaiselle tällä on ehkä kuitenkin erityisen suuri merkitys. Arkinen todellisuutemme pienessä (joskin ihanan elinvoimaisessa) hiippakunnassa on jatkumoa kahdentuhannen vuoden historialle – Roomassa pyhiinvaeltaja pääsee konkreettisesti tämän historian todistuspaikoille. Ympäröivä ihmisvilinä, jonka muodostavat osittain pyhiinvaeltajaryhmät ympäri maailmaa, puolestaan todistaa kirkon katolisuudesta – universaaliudesta – tänä päivänä.
