Autuas Hemming

Autuas Hemming latinaksi  Hemmingus olisi syntynyt noin vuonna 1290 ja kuoli Tutussa toukokuussa 1366. Hän on toiminnut Turun piispana vuosina 1338-1355 ja oli keskiajan hyvin merkittävä piispa ja hallitsija.  Hemming oli syntynyt Ruotsissa, Uppsalan hiippakunnassa Bälingen nimisessä kylässä.

Suomeen hän tuli ehkä vuonna 1335. Hän perusti tuomiorovastin viran vuonna 1340 sekä sairaalan, koulun ja lahjoitti laajan kirjastonsa tuomiokirkon kirjastolle.  Hemming puolusti tarmokkaasti kirkon etuja valtiovaltaa vastaan. Hän kartutti kirkon maaomaisuutta ja julkaisi vuonna 1352 Suomen ensimmäisen kokoelman kirkollisia säädöksiä. Kirjailija Messenius kertoi että Hemming oli kieltänyt vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpoika jatkamasta suomalaisten ahdistelua sekä käyttämästä Pietarin penninkiä (Kirkkovero) sotatoimiin. Näiden kieltojen johdasta Maunu Eerikinpoika antoi vangita hänet. Messeniuksen mukaan hänet kuitenkin vapautettiin.

Hemming oli Pyhän Birgitan läheinen ystävä. Vuonna 1497 paavi Aleksanteri VI vahvisti Hemmingin kunnioittamista ja Hemmingin reliikkien translaatiojuhla (pyhän henkilön jäännösten juhlallinen siirtäminen kirkkoon) ja autuaaksi julistamisjuhlaa vietettiin Turussa vuonna 1514. Katolisessa kirkossa Hemming on statukseltaan Autuas Hemming.  Hänet oli tarkoitus julistaa pyhimykseksi, mutta reformaation vuoksi prosessi jäi kesken. Hemmingin pyhimykseksi julistuksen prosessi on aloitettu uudestaan, sillä edesmennyt paavi Fransiskus oli antanut tälle vihreän valon. Sekä luterilaiset että ortodoksit ovat suunnitelman tukijoita. Olisipa se hauskaa että meillä olisi ensimäinen suomalainen pyhimys! Se kannustaisi kilvoittelemaan pyhyyden tiellä.

Hemmingin pyhäinjäännösarkku ja reliikkilipas vuodelta 1514 Pyhän Yrjänän eli Gezeliuksen kappelissa Turun tuomiokirkossa

Ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Hemmingin päivä on yhä 22.5.

Turun seurakunnassa pidetään joka vuosi autuaan Hemmingin noveena rukous joka alkaa 13.5 ja päättyy 22.5. Jokaisena päivänä hiippakunnan eri papit tulevat pitämään iltamessua jota seuraa adoraatio ja autuaan Hemmingin litania. Joka päivä on erilainen teema; rauha, isänmaa, vihityt ihmiset, perheet ja pariskunnat… Jokainen messu on juhlallinen ja jokainen pappi valmistelee aina pikku saarnan. Turkulaisena seurakuntalaisena se on vähän niin kuin pikku retriitti. Isä Stanislaw maalasi autuaan Hemmingin ikonin. Siinä on kaikki Suomen symbolit; koivu, meri, saaristo, joutsen, mansikat, kielot. Enkeli ojentaa hänelle piispahiipan, jossa on Turun vaakuna: suuri M koska Turku on omistettu Neitsyt Marialle.

Nyt kun kesäloma kausi alkaa, Turun tuomiokirkko voisi olla vaelluksen kohde. Birgittalaissisarten majatalo voi tarjota majoitusta (https://birgittalaissisaret.fi/vieraskoti.html). Kannattaa ehdottomasti käydä Turun tuomiokirkossa, koska se menee pian kiinni iso remontin vuoksi.

Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu on yleensä ruisrockin festivaali, ja sisarten majatalo on buukattu täyteen rokkareita. On varsin eksoottista nähdä lävisteyt ja tatuoidut, mustiin ja ketjuihin pukeutuneet nuoret intialaissyntyisten sisarten kanssa samassa tilassa. Nuorille, sisarten puku ja elämäntapa on myöskin varsin eksoottista, mutta ne viikonloput menevät aina tosi hyvin eikä ole ollut koskaan mitään ongelmia yhteiselossa.

Lapsiperheille Turku on lähellä Naantalia, jossa on muumimaailma. Tämä on suosittu perhekohde.

Kesä on pian käsillä ja loma on ainutlaatuinen aika ladata fyysiset, henkiset ja hengelliset akut. Hyvää kesälomaa teille kaikille lukijoille!

Edellinen
Edellinen

Onnellisuuden tiede

Seuraava
Seuraava

Paavi Leo XIV ja hänen edeltäjänsä