Blogi
Marian matkassa on Suomen katolilaisten naisten ylläpitämä blogi. Uusi kirjoitus aina joka toinen lauantai!
Charlotte Mason ja koulujen ongelmat
Kuulin 1800-luvulla eläneestä kasvatusfilosofista Charlotte Masonista noin puoli vuotta sitten. Hänen ajatuksensa lapsista, perheistä, kasvatuksesta ja kouluista puhuttelivat minua ajattomuudellaan ja viisaudellaan. Olenkin ihmetellyt miten en ollut kuullut hänestä aikaisemmin. Jopa tuttavani, joka on ammatiltaan opettaja Englannissa ei ollut tietoinen hänestä. Nyt kun koulumaailma ympäri maailmaa tuntuu olevan keskellä jonkinlaista kriisiä en malta olla kysymättä: olisiko aika tutustua Charlotta Masoniin?
Kristuksessa tuotamme runsaan sadon
Eilen Pyhän Henrikin Katedraalissa vietettiin pyhän Henrikin muistopäivää, päivää jolloin kristinuskon valo puski läpi Suomen kansan. Niin kuin monesti, kääntymys alkoi melko pienestä. Se alkoi yhdestä miehestä, piispasta Henrikistä, joka oli ottanut luottamuksen harppauksen matkustaessaan vieraaseen maahan kertomaan vieraskielisille Jumalan rakkaudesta ja siitä, että kuolema oli voitettu.
7 nopeaa pohdintaa
2010-luku oli kenties katolisten blogien kulta-aikaa. Se oli myös aika, jolloin lukioikäisenä kiinnostuin uudelleen katolisesta uskosta ja halusin lukea siitä kaiken mahdollisen. Catholic Answersin ja Ritarikadulla Studium Catholicumissa kokoontuvan katekismuspiirin lisäksi olin katolisten blogien suurkuluttaja. Muistelen lämmöllä useita blogeja (ja toisaalta surulla niitä muutamia, joiden kirjoittajat sittemmin radikalisoituvat Yhdysvaltojen armottoman puoluepolitisoituneessa ympäristössä). Tiesittekö, että nykyään menestyksekkäästi katolista podcast- ja standup-uraa tekevä Jen Fulwiler oli aiemmin katolisen blogosfäärin suuria nimiä? Hän lanseerasi niissä piireissä laajalle levinneen "7 Quick Takes Friday" -sarjan, jonka formaattia minäkin tähän kirjoitukseen lainaan. 7 nopeaa, sillä pitkältä kirjoitustauolta palatessa ja kahden pienen lapsen äitinä se tuntuu nyt helpommalta kuin yhden yhtenäisen tekstin kirjoittaminen.
Pari yllätystä Isältä
Kävelin pohjoissavolaisen pikkukylän raitilla “pökköperällä” kohti vuodeosastoa. Pökköperää en muuten tarkoita pahalla vaan hyvällä. Minulla oli jotenkin uuvahtanut olotila ja joku asia taisi painaa mielessä. Olin menossa katsomaan erästä vanhaa tuttua, vanhempaa naista, joka on kärsinyt monista sairauksista elämänsä aikana. Sanotaan häntä vaikka Liisaksi. Olin ollut Liisalla hoidossa pienenä ja kylässä monta kertaa. Pieni ajatus kävi mielessä matkalla, että en tavallaan jaksaisi edes mennä hoitokotiin, niin nuupahtanut olotila oli. Mieluummin läheinen kirppari olisi houkuttanut. Menin kuitenkin. Hoitaja avasi ulko-oven ja kertoi missä hänen huoneensa sijaitsee.
Olenko feministi?
Eräs aamu näin alla olevan kangaskassin työpaikkani suihkuhuoneen penkillä. Hämmästyin siitä miten kassi kuin kiteytti ajatukseni nykypäivän feminismistä. Tuollaiseksi sittenkö me naiset haluamme tulla? Neitonen kuvassa näyttää äärimmilleen onnelliselta, ilmeisesti vallan rohmuaminen on tehnyt hänestä onnellisen ja kassin slogan suorastaan vetää minut imuunsa. Kyllä! juuri näin, taistelu alkakoon! Me naisetkin haluamme päästä kaikkialle missä on valtaa ja päätetään tärkeistä asioista.