Blogi
Marian matkassa on Suomen katolilaisten naisten ylläpitämä blogi. Uusi kirjoitus aina joka toinen lauantai!
Portugalin pyhä Elisabet
Eilen vietimme Portugalin pyhä Elisabetin päivää. Tässä kirjoituksessa tutustumme Portugalin pyhä Elisabetiin, ja palaamme seuraavalla kerralla tutkimaan hänen iso-tätinsä Unkarin pyhä Elisabetin elämää, jonka mukaan tämä Suomessa melko tuntematon pyhimys on saanut nimensä.
Pientä detoxia
Sain pienen detoxin unohdettuani puhelimeni mummolaan. En ehkä ollut täysin huomannut miten koukussa olin jatkuvaan viestittelyyn ja videoiden katsomiseen, mutta huomasin kyllä eron nopeasti.
Riemuvuoden pyhiinvaellus Roomaan
Matkasimme viime viikolla perheenä Roomaan riemuvuoden pyhiinvaellukselle. Matkaa oli odotettu ja jännitetty – helteinen suurkaupunki taaperon kanssa oli uusi kokemus enkä ollut varma, paljonko ehtisimme nähdä matkamme aikana. Pian selvisi, että aika paljon! Kuljimme yhteensä neljän pyhän oven läpi vieraillessamme Lateraanikirkossa (josta löytyy paavin piispanistuin), Santa Maria Maggioressa (jonne paavi Franciscus on haudattu), Basilica di San Paolo fuori le murassa (jossa on Paavalin hauta) sekä tietysti Pietarinkirkossa. Jylhät barokkibasilikat sulkevat sisäänsä niin valtavasti historiaa, että sitä on oikeastaan vaikea sisäistää.
Onnellisuuden tiede
Viime sunnuntaina istuin onnellisena lähijunassa matkalla Helsingistä Kiloon, Espooseen ja katsoin ohi viliseviä, keväisiä maisemia. Olimme pitäneet pitkästä aikaa Marian matkassa -blogin kirjoittajien kanssa tapaamisen Pyhän Henrikin kirkon kabinettihuoneessa ja jakaneet ajatuksia blogista ja sen tulevaisuudesta. Miettiessäni tapaamistamme junassa, jostain mieleeni nousivat sanat: “Tämä ei ole minun projektini”, kun mietin aiempia keskustelujamme, ja tämä ajatus teki minut hyvin tyytyväiseksi.
Autuas Hemming
Autuas Hemming latinaksi Hemmingus olisi syntynyt noin vuonna 1290 ja kuoli Tutussa toukokuussa 1366. Hän on toiminnut Turun piispana vuosina 1338-1355 ja oli keskiajan hyvin merkittävä piispa ja hallitsija. Hemming oli syntynyt Ruotsissa, Uppsalan hiippakunnassa Bälingen nimisessä kylässä.
Paavi Leo XIV ja hänen edeltäjänsä
Konklaavin neljännessä äänestyksessä torstaina kirkollemme valittiin uusi paavi, Leo XIV. Paaviksi valittu kardinaali Prevost ei ollut ennakkoveikkauslistojen kärkisijoilta tuttu – emme perheemme kotikatsomossa varmasti olleet ainoita, jotka joutuivat kääntymään äkkiä googlen puoleen selvittääkseen, kenestä oikein oli kyse. Paaviksi valitun kardinaalin ollessa monelle tuntematon on hänen paavillinen nimensä ensimmäinen asia, joka kertoo meille jotain hänen persoonastaan ja toiveistaan tulevaisuudelle. Uusi paavimme valitsi nimekseen Leo, mikä käänsi monien ajatukset oitis 1800-luvun lopulle, jolloin kirkkoa paimensi ”työläisten paavina” historiaan jäänyt Leo XIII. Kuka oli Paavi Leo XIII ja mitä tämä nimenvalinta mahdollisesti enteilee Leo XIV:n kaudelle?
Kuolemanjälkeisiä toimia
Kirjoitan tätä paavi Fransiskuksen hautajaispäivänä. Olipa profetaalinen teko kuolla pääisäismaanantaina, ikään kuin korostaakseen, että kuolema on itse asiassa vain siirtyminen ikuiseen elämään, jossa on vihdoinkin mahdollisuus nähdä Hänet, jota koko elämän ajan on kiihkeästi etsinyt ja palvellut. Ja miten koskettava olikaan viimeinen Urbi et Orbi siunaus. Nähdessäni paavin televisiosta antamassa siunauksen, mieleeni tuli, että hän kyllä näyttää todella sairaalta: olenhan saattanut satoja saattohoitopotilaita viimeiseen asti, ja siltä hän näytti. Mutta viimeiseen asti hän halusi palvella virkansa mukaan ihmisiä, viimeiseen asti hän halusi antaa kaikkensa, kaikki mitä hänellä oli enää jäljellä. Vähän niin kuin Jeesus oli halunnut antaa kaiken mitä hänellä oli enää jäljellä; ruumiinsa ruuaksi, verensä juomaksi, ja vaatteet, jotka häneltä riistettiin. Kaiken hän antoi anteeksi, hän antoi myös rakkaan apostolinsa lapseksi äidilleen ja rakkaalle apostolilleen oman äitinsä.